Ykköset kirjavinkkauksessa

Ykkösluokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunti pidetiin viime perjantaina kirjastossa. Kirjastonhoitaja Susanna Kuukasjärvi antoi kirjavinkkejä opintojaksolla luettavista kirjoista. Susanna kertoi kirjoista niin mielenkiintoisesti, että osalla opiskelijoista oli valinnan vaikeus: minkähän kirjan valitsisi omaksi luettavaksi teokseksi.

Tänä syksynä opintonsa aloittaneet lukiolaiset opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Enää ei valita kursseja eikä kerätä opintoviikkoja, vaan opiskellaan opintojaksoilla ja kerätään opintopisteitä. Opintojen laajuus on kuitenkin sama kuin aiemmin aloittaneilla opiskelijoilla.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän konkreettisin muutos on se, että opetussuunnitelmassa määrätään nyt pakollisilla opintojaksoilla luettavien kokonaisteosten määrä. Aiemmassa opetussuunnitelmassa näin ei tehty. Pakollisten opintojaksojen aikana lukiolaisen on luettava vähintään kahdeksan kokonaisteosta, joista yhden pitää olla tietokirjallisuutta. Muutoksella pyritään vastaamaan huoleen siitä, että nuorten lukutaito on huonontunut ja kaunokirjallisuuden ja pitkien tekstien lukuinto romahtanut. Nuoret kyllä lukevat paljon, mutta he lukevat entistä enemmän tekstejä, jotka on kirjoitettu puhekielellä. Siksi yleiskielen taito alkaa heiketä.

Ykkösluokkalaiset Jemina Petäjäniemi ja Villa Vänttinen kertovat lukevansa välillä muitakin kuin koulussa luettavaksi annettuja kirjoja. Molemmat ovat lukeneet esimerkiksi Salla Simukan kirjoja: Villa Simukan Musta kuin eebenpuu -romaanin ja Jemina Simukan Jäljellä ja Toisaalla -romaanit. Susannan esittelemistä kirjoista he valitsivat luettavakseen Angie Thomasin romaanin Viha jonka kylvät.

Otto Portimojärvi valitsi Peter Franzenin Tumman veden päällä -kirjan. - Kirjailija on tuttu näyttelijä, ja siksi teos herätti mielenkiinnon. En yleensä lue muuta kuin sen, mitä koulussa luetaan. Ala-asteella vielä luin, mutta sitten lukeminen on jäänyt.

Fouad Alkhaledin valinta on puolestaan Marja-Leena Tiaisen Poika joka katosi. - Valitsin tämän kirjan, koska takakansiteksti oli kiinnostava. Aihe liittyy nuoriin, ja kirja kertoo kahdesta sisaruksesta, tytöstä ja pojasta. Kirja on kirjoitettu selkokielellä, joten minun on helpompi lukea sitä.

Annilotta Pakanen ja Meri-Savanna Muotka eivät vielä ole osanneet valita kirjaa: tarjolla on niin paljon mielenkiintoisia teoksia. - Olen lukenut aika paljon, mutta tänä kesänä en ole ehtinyt juuri lukea. Pidän fantasiakirjallisuudesta ja olen lukenut monta kertaa esimerkiksi fantasiaromaanit Hobbiti ja Taru sormusten herrasta. Nuorempana luin myös paljon hevoskirjoja, kertoo Annilotta. Meri-Savanna puolestaan kertoo lukevansa pitkälti vain niitä romaaneja, joita pitää koulussa lukea: - Viimeksi luin kirjan, josta piti ysiluokalla tehdä kirjallisuustutkielma. Tietokirjallisuutta luen kyllä muutoinkin kuin koulun ohjaamana.

Antti Sivula ja Veeti Palokangas valitsivat Elina Hirvosen kirjoittaman kirjan Että hän muistaisi saman. Vapaa-aikana heillä ei tule juuri luettua kirjoja. Lähinnä he lukevat vain niitä kirjoja, jotka pitää lukea koulua varten.

Siiri Välimaa poimi mukaansa tarjolla olleista kirjoista kaksi: Paolo Giordanin romaanin Alkulukujen yksinäisyys ja Becky Albertallin Sydänsurujen kääntöpuoli. - Molemmat vaikuttivat kiinnostavilta, enkä osannut päättää, kumman haluan. Tykkään lukea rakkausromaaneja, ja näissä molemmissa on teemana rakkaus. Toisessa kirjoista on teemana myös feminismi, ja sekin kiinnostaa minua.

Markus Luiron luettavana on Maria Peuran Valon laidalla. - Valitsin tämän sen takia, koska kirjailija on naapurikunnasta Pellosta. On mielenkiintoista lukea, millaista lapsuus ja nuoruus on ollut 70- ja 80-luvuilla. Muutoin luen erittäin harvoin. Joskus, jos löytyy kauhean kiinnostava aihe, voin lukea. Tieteellisiä kirjoja ja rikosromaaneja voin lukea, mutta luen harvoin, kertoo Markus.

Sandra Maijanen valitsi Jean Kwokin kirjan Käännöksiä. - Takakansiteksti ja kirjan kansikuva vaikuttivat mielenkiintoisilta. Kirja kertoo hongkongilaisesta tytöstä, joka muuttaa Yhdysvaltoihin. Kuinka tyttö sopeutuu uuteen kulttuuriin, ja kuinka hän etsii uudessa maassa omaa identiteettiään? Tämä kirja ei ole dekkari, mutta joskus vapaa-aikana luen dekkareita, Sandra kertoo.

Nella-Riina Heikan reppuun sujahtaa Riina Mattilan teos Silmät avatessa on pimeää. - Romaani on psykologinen, ja siinä kerrotaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Lumi Hiltusen valinta on mielenkiintoinen, sillä kirjan on kirjoittanut Lumin mummo, Maritta Hiltunen. - Kirja kertoo mummon isästä ja suvun vaiheista.

Kiitos Susannalle hyvin toteutetusta kirjavinkkauksesta ja tsemppiä ykkösille lukemiseen!

Teksti ja kuvat Terhi Hammare