”Päätin ottaa kieleni takaisin” – Kieli- ja kulttuurivieraana Reetta Tornensis

Reetta Tornensis on nuori pohjoissaamen opettaja Ruotsin Jokkmokista eli Jokimukasta. Saimme hänet kieli- ja kulttuurivieraaksemme ykkösten äidinkielen ja kirjallisuuden tunnille etäyhteyksin.

Tornensis on kotoisin Pellosta, ja siellä hän on myös käynyt peruskoulun ja lukion. Hänen saamelainen sukunsa on käsivarren alueelta. Lukion jälkeen Tornensis on opiskellut Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa saamen kieltä ja kulttuuria, ja yliopistosta valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt mm. Tromssassa Pohjois-Norjan taidemuseossa ja Pohjois-Ruotsissa. Jokkmokkiin hän lähti opiskelemaan pehmeitä saamenkäsitöitä ja työllistyi siellä opettajaksi.

Tornensis kertoi mielenkiintoisesti ja koskettavasti, millaista oli kasvaa lapsena ja nuorena saamelaisalueen ulkopuolella ja millaisia jälkiä se jätti, että hän ei voinut opiskella sukunsa äidinkieltä, pohjoissaamea, kouluaikanaan. Yliopistossa hän kuitenkin pääsi vahvistamaan saamelaista identiteettiään saamen kieli- ja kulttuuriopintojen avulla. Nykyään Tornensis on vahva saamelaiskulttuurin puolestapuhuja.

Äidinkielen merkitys

Mitä kieli ja kulttuuri sitten merkitsevät ihmiselle? Sitä Tornensis kysyi myös lukiolaisilta. Ehkäpä äidinkielen merkityksen ymmärtää todella sitten, kun se ei ole itsestään selvä asia elämässä.

- Olin onnekas, kun pääsin ikään kuin ottamaan menettämäni kielen takaisin verrattain nuorena. Minulle sukuni kieli - saamen kieli - resonoi aivan eri tavalla kuin suomen kieli. Kun Ruotsin kirkko pyysi taannoin virallisesti anteeksi saamelaisten riistoa ja kun kuulin kirkossa saamenkielistä laulua, liikutuin syvästi: Se mikä oli ennen syntiä ja voimakkaasti kiellettyä, olikin nyt sallittua. Saamen kieli kuului paikoissa, joissa se ei ollut ennen saanut kuulua. Se tuntui hyvältä, kertoi Tornensis.

- Saamelaisille luontoarvot, perhe, suku ja esivanhemmat ovat äärimmäisen tärkeitä, ja priorisoin ne aina elämässäni. Mietin usein valintoja tehdessäni, voisiko asian tehdä saamelaisen tavalla."Think indigenous" -tapa ohjaa minua: ajattelen siis alkuperäiskansalle tyypillisellä tavalla ja teen valintoja sen perusteella.

- Esivanhempiani ja edesmenneitä sukulaisiani ajattelen paljon. Kun esimerkiksi teen käsitöitä, mietin, miten áhkku olisi tämän tehnyt. Olen kiitollinen äidilleni ja isovanhemmilleni, että he ovat säilyttäneet kulttuuriamme. Ei ole ollut helppo olla saamelainen suomalaisten keskuudessa. Haluaisin itsekin olla samanlainen kulttuurinkantaja, siirtää kulttuuriani ja kieltäni tuleville sukupolville ja mahdollisille omille lapsilleni. Se antaa syvemmän merkityksen elämälleni.

Paljon kiitoksia Reetalle mielenkiintoisesta ja opettavasta esittelystä!

Opiskelijoiden mietteitä oppitunnin jälkeen:

"Opimme uusia asioita saamelaisista. Saimme tietää, kuinka tärkeä osa kieli ja kulttuuri todella on omaa identitettiä ja minkälaisia asioita seuraa, jos kohtaa epäkohtia omaa kulttuuriaan kohtaan. Saimme tietää, minkälaisia asioita saamelaiset ovat kohdanneet vuosien varrella ja nytkin. Saimme tietää monia saamelaisia tapoja ja perinteitä." Markus ja Antti

"Oli mielenkiintoinen ja avartava kokemus kuulla lisää saamelaisista. Opimme uusia asioita ja asioita, mitä saamelaiskulttuurissa oleva ihminen voi kokea." Nella-Riina, Siiri ja Josefiina

"Opimme uusia asioita saamelaisten kulttuurista ja siitä, kuinka tärkeä se on. Opimme äidinkielen merkityksestä ja siitä, mitä tapahtuu, jos sen menettää. Ja hän kertoi siitä, että minkälaisia juhlia heillä on ja miten he viettää niitä ja minkälaisia vaateita pitää olla jne." Otto ja Fouad

"Opimme uusia asioita saamelaisista. Saamelaiset ilmaisevat itseään myös laulamalla ja pukeutumalla. Saamelaisilla on mielenkiintoinen historia." Daniel ja Veeti

TAUSTAA:

Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden toisen opintojakson yhtenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kielen sosiaalisen luonteen ja merkityksen niin yksilön kuin yhteisöjen kannalta, ja opintojaksolla opiskelijan tulisi tutustua yksi- ja monikielisyyteen sekä kieli-ideologioihin. Kieli-ideologialla tarkoitetaan käsityksiä kielestä, sen arvosta, merkityksestä ja luonteesta. Kieleen liittyvät tunteet, odotukset ja näkemykset ovat sosiaalisesti rakentuneita, usein tiedostamattomia ja hyvin luonnollistuneita tapoja ajatella ja toimia.

Teksti Terhi Hammare